Koirien ruokintakysely 2008

Murren Murkina Oy:n koiranruokintatutkimukseen tuli yhteensä 459 vastausta. Noin puolet kyselyyn vastanneista ruokkii koiriaan raakaravinnolla (51 %), seuraavaksi eniten tuli vastauksia sekaruokkijoilta (37 %), vähiten vastauksia kotiruokkijoilta (8 %) sekä kuivamuonan syöttäjiltä (5 %). Vastaajista 34 % on ruokkinut koiraansa 1-2 vuotta nykyisellä ruokavaliolla, 30 % on ruokkinut koiraansa 3-5 vuotta, ja 29 % alle vuoden.

Eri koirarotujen edustajia oli 116, joista yleisimmät olivat saksanpaimenkoira ja sekarotuinen. Koirista yli puolet oli 2-4 vuotiaita (58 %) ja yksi neljäsosa 5-8 vuotiaita (25 %).

Raakaruokinta

Yleisin syy raakaruokintaan päädyttäessä on kyselytutkimuksen mukaan halu tarjota terveellisempää ja luonnonmukaisempaa ruokaa koiralle (35 % raakaruokkijoiden vastauksista). Myös erilaiset kutina- ja allergiatapaukset (15 %) sekä vatsavaivat (8%) ovat usein syynä raakaruokintaan siirtymiseen. Ruokinta on vaihtunut myös internetistä saatavan tiedon myötä (15 %) tai tuttavien suosituksesta (9 %).

Kyselytutkimukseen vastanneista suurin osa raakaruokkijoista on siirtynyt kuivamuonaruokinnasta raakaruokintaan (59 %). Aiemmassa ruokavaliossa eniten esiintyviä vaivoja on ollut mm kutina, huono karva, silmien rähmiminen sekä ruokahaluttomuus. Vastaajista 67 % kuitenkin kokee, että aiemmalla ruokavaliolla ei ole ollut mitään pysyvää sairautta. Niistä joilla on ollut aiemmassa ruokavaliossa jokin pysyvä sairaus tai ongelma kokevat saaneensa helpotusta ruokavalion muutoksella (30 % vastaajista). Vastaajista 3 % ei ole saanut helpotusta aiempaan vaivaan ruokavalion vaihdoksella.

Raakaruokinnassa 99 % vastaajista kokee, että ruokinnalla on ollut positiivisia vaikutuksia koiraan, näitä ovat mm. kiiltävä ja terve turkki (22 %), puhtaat hampaat (17 %), raikas hengitys (16 %) ja koira on energisempi ja elinvoimaisempi (14 %).  Koirilla esiintyvä kutina on loppunut 9 %:la vastaajista uuden ruokavalion myötä. Myös eläinlääkärikäynnit ovat vähentyneet 8 %:la vastaajista. Vastaajista 1 % ei ole havainnut huomattavia positiivisia vaikutuksia koirassa.

Kyselyyn vastanneista 71 % kokee, ettei ruokinnasta ole tullut minkäänlaisia vaivoja. (Yhteensä 240 vastausta, vastauksissa on otettu huomioon myös ne jotka ovat syöttäneet aiemmin raakaravintoa.) Yleisimmät vaivat raakaruokinnassa ovat ummetus (9 %), oksentelu (5 %) sekä ripuli (3 %).

Ruokinnasta johtuvia eläinlääkärikäyntejä on aiheutunut 11 % vastaajista, kun taas 89 % on säästynyt eläinlääkärikuluilta.

Vastaajista 63 % kokee Barf- ruokinnan olevan helppoa, 34 % ajattelee ruokinnan olevan kohtalaisen helppoa toteuttaa ja 3 % uskoo Barf- ruokinnan  olevan vaikeaa.

100 % niistä vastaajista jotka ovat ruokkineet koiransa kasvuajan raakaravinnolla, eivät ole havainneet koirassa kasvuhäiriöitä.

Vastaajista 99 % aikoo jatkaa tulevaisuudessakin raakaruokintaa, kun taas 1 % ei osaa sanoa.

Ruokavalion koostumus Barf- ruokinnassa:

Barffaavista 94 % syöttää koiralleen raakoja luita. Puolet vastaajista syöttää lihaisia luita 50 % ruokavaliosta, 17 % vastaajista syöttää 25 % ja 16% syöttää 70 % ruokavaliosta raakoja lihaisia luita. Suosituimmat luut ovat broilerin siivet (16 %), sian kylkirusto ja kylkiluut (10 %), broilerin kaulat (9 %), sian rintaluut (7 %), naudan kylkirusto (7 %) sekä broilerin selkä (6 %).

Raa’an lihan osuus BARF-ruokavaliossa on yleisesti 25 % (43 % vastauksista) tai 50 % (39 % vastauksista). Lihaa tarjotaan usein päivittäin (81 % vastauksista) tai 3-4 kertaa viikossa (12 % vastauksista).

Raakaa sydäntä vastaajat syöttävät yleisimmin kerran kuukaudessa (33 % vastauksista) tai 1-2 kertaa viikossa (21 %). Sen sijaan 21 % ei tarjoa koiralleen ollenkaan sydäntä.

Suurin osa raakaruokaa syöttävistä tarjoaa koiralleen maksaa tai munuaista 1-2 kertaa viikossa (30 % vastauksista), joka toinen viikko (25 %) tai kerran kuukaudessa (24 %). Vastaajista 13 % myöntää, ettei syötä koiralleen lainkaan maksaa tai munuaisia.

Kalaa tarjotaan 1-2 kertaa viikossa (46 % vastauksista), joka toinen viikko (20 % vastauksista) tai kerran kuukaudessa (18 % vastauksista). Kalaa ei syötä 13 % vastaajista.

Hienonnettuja kasviksia syöttävät 98 % barffaavista. Yleisimmin 25 % ruokavaliosta koostuu kasviksista (45 % vastauksista) tai 10 % (32 % vastauksista). Käytetyimmät kasvikset ovat salaatit (16 %), porkkana (13 %), kurkku (11 %), kesäkurpitsa (11 %), parsakaali (7 %), sekä erilaiset hedelmät (9 %).

Viljatuotteiden osuus Barf- ruokinnassa on yleisimmin 5 % (80 % vastauksista). 

Lisät Barf-ruokinnassa: 

100 % Barf- ruokkijoista käyttää öljyjä viikoittain ja tästä osuudesta 60 % käyttää päivittäin. Rypsiöljy (22%), pellavansiemenöljy (20%) ja lohiöljy (20%) ovat käytetyimmät öljyt Barf- ruokavaliossa. Seuraavaksi suosituimmat öljyt olivat kalanmaksaöljy (10%) ja oliiviöljy (10%).

Vitamiineja ja muita lisiä tarjotaan viikoittainen (42 % vastaajista). Päivittäin vitamiineja tarjoavia oli 37 % vastaajista. Kuuriluontoisesti syöttäviä oli 4 %. Niitä jotka eivät käytä lainkaan vitamiineja ja lisiä Barf- ruokavaliossa oli 8 %. Yleisimmät lisät ruokinnassa olivat: merilevä, kananmuna, valkosipuli, C-vitamiini. Monet käyttävät ruokinnassa myös maitohappobakteereja, B-vitamiinia sekä omenaviinietikkaa ja oluthiivaa.

Sekaruokinta

Sekaruokavalioon päädyttäessä on terveellisempi ruokavalio ollut myös tärkeä tekijä (34 % sekaruokkijoiden vastauksista). Lisäksi helppo ruokintatapa (12 %), kavereiden suositus (10 %) sekä internet (10 %) ovat saaneet vastaajia päätymään kyseiseen ruokavalioon.

Kyselytutkimukseen vastanneista suurin osa on siirtynyt kuivamuonaruokinnasta sekaruokintaan (59 %). Aiemmassa ruokavaliossa eniten ongelmia aiheuttivat mm. kutina, ripuli, huono karva ja ruokahaluttomuus. Vastaajista 88 %:lla ei ollut pysyvää sairautta tai ongelmaa aiemmassa ruokavaliossa.

Sekaruokinnassa 27 % vastaajista kokee koiransa saaneen kiiltävämmän ja terveemmän turkin, 15 % sanoo koiransa olevan energisempi ja elinvoimaisempi, sekä 14 % vastaajista on sitä mieltä että koiralla on puhtaammat hampaat. Sekaruokkijoista 10 % ei ole huomannut koirassaan huomattavia positiivisia vaikutuksia.

Kyselyyn vastanneista 46 % kokee, ettei ruokinta ole aiheuttanut minkäänlaisia vaivoja. (Yhteensä 230 vastausta, vastauksissa on otettu huomioon myös ne, jotka ovat syöttäneet aiemmin sekaruokaa.) Yleisimmät vaivat sekaruokavaliossa ovat ripuli (8 %), kutina (7 %), sekä ummetus, ihottumat ja anaalirauhasvaivat (5 %).

Ruokinnasta johtuvia eläinlääkärikäyntejä on aiheutunut 10 % vastaajista, kun taas 90 % on säästynyt eläinlääkärikuluilta. 

95 % niistä vastaajista, jotka ovat ruokkineet koiraansa kasvuajan sekaruokavaliolla, eivät ole havainneet koirassaan kasvuhäiriöitä. Sen sijaan 5 % koirista on ilmennyt kasvuhäiriöitä.

65% vastaajista kokee sekaruokavalion olevan helppoa. Vastaajista 35% arvioi ruokinnan olevan kohtalaisen helppoa.

Vastaajista 90 % aikoo jatkaa tulevaisuudessa sekaruokintalinjalla, 5 % ei osaa sanoa ja 5 % ei aio jatkaa sekaruokavaliota.

Ruokavalion koostumus Seka- ruokinnassa:

Raa’an lihan osuus sekaruokavaliossa on yleisesti 25 % (38 % vastauksista) tai 50 % (31 % vastauksista). Lihaa tarjotaan usein päivittäin (56 % vastauksista) tai 3-4 kertaa viikossa (25 % vastauksista).

Raakaa sydäntä vastaajat syöttävät yleisimmin kerran kuukaudessa (24 % vastauksista) tai joka toinen viikko (17 %). Sen sijaan 49 % ei tarjoa koiralleen ollenkaan sydäntä.

Suurin osa sekaruokaa syöttävistä tarjoaa koiralleen maksaa tai munuaista kerran kuukaudessa (24 % vastauksista) tai joka toinen viikko (17 %). Vastaajista 45 % myöntää, ettei syötä koiralleen lainkaan maksaa tai munuaisia.

Kalaa tarjotaan 1-2 kertaa viikossa (28 % vastauksista), joka toinen viikko (22 % vastauksista) tai kerran kuukaudessa (22 % vastauksista). Kalaa ei syötä 22 % vastaajista.

Hienonnettuja kasviksia syöttävät 74 % sekaruokkijoista. Yleisimmin 5 % ruokavaliosta koostuu kasviksista (30 % vastauksista) tai 10 % (29 % vastauksista). Käytetyimmät kasvikset ovat porkkana (19 %), salaatit (17 %), kurkku (10 %), parsakaali (8 %) sekä kesäkurpitsa (7 %).

Sekaruokaa syöttävistä 81% tarjoaa koiralleen viljatuotteita joita syötetään yleisimmin 5% (43% vastauksista) ruokavaliosta. Loput 50% ruokkijoista syöttävät 10-25% viljatuotteita koiran ruokavaliossa. Yleisimmät käytetyt viljatuotteet ovat riisi, kaura ohra ja tattari.

Sekaruokaa syöttävistä 77 % syöttää koiralleen raakoja luita. Raakaluiden osuus sekaruokavaliossa on yleisimmin 5%. Seuraavaksi eniten annetaan 10-25% ruokavaliosta. Sekaruokkijoista 23% ei syötä lainkaan lihaisia luita. Suosituimmat luut ovat broilerin siivet (15 %), sian kylkirusto (10 %), naudan kylkirusto (10 %), ajanvieteluut (9 %), possun kylkiluut (9 %) sekä naudan rintaluut (8 %). 

Lisät sekaruokinnassa:

Sekaruokkijoista 45% tarjoaa öljyjä päivittäin ja käytetyimmät öljyt ovat rypsiöljy, lohiöljy sekä pellavansiemenöljy.

Vitamiineja ja lisiä käytetään yleisimmin päivittäin tai 3-4 krt viikossa. Suosituimmat lisät ovat: kananmuna, merilevä ja valkosipuli.

Kotiruokinta

Kotiruokkijoiden kesken ruokavalion terveellisyys on yleisin syy ruokintaan päädyttäessä (35 %). Allergiat ja kutinat (21 %) sekä vatsavaivat (12 %) ovat myös tavallisimpia syitä miksi vastaajat ovat päätyneet ruokkimaan koiriaan kotiruualla.

Kyselytutkimukseen vastanneista suurin osa on siirtynyt kuivamuonaruokinnasta kotiruokintaan (51 %). Kyselyn vastanneiden mukaan aiemman ruokavalion yleisimmät ongelmat olivat kutina (18%) ja korvatulehdukset (14%) ja anaalirauhasvaivat (12%).

Vastaajista 22 % on havainnut koiransa saaneen kiiltävän ja terveen turkin, 17 % kokee kutinoiden kadonneen ja 13 % on sitä mieltä että koiran anaalirauhasvaivat ovat loppuneet. Vastaajista 12% kokee eläinlääkärikäyntien vähentyneen kotiruokinnan myötä. Kyselyyn vastanneista 5 % on sitä mieltä että ruokinnasta ei ole tullut huomattavia positiivisia vaikutuksia.

Kyselyyn vastanneista 61 % kokee, ettei ruokinta ole aiheuttanut minkäänlaisia vaivoja. (Yhteensä 42 vastausta, vastauksissa on otettu huomioon myös ne, jotka ovat syöttäneet aiemmin kotiruokaa.)Yleisimmät vaivat kotiruokinnassa ovat ripuli (13 %), ummetus (11 %), sekä oksentelu (7 %).

Ruokinnasta johtuvia eläinlääkärikäyntejä on aiheutunut 10 % vastaajista, kun taas 90 % on säästynyt eläinlääkärikuluilta.

100 % niistä vastaajista, jotka ovat ruokkineet koiraansa kasvuajan kotiruokavaliolla, eivät ole havainneet koirassaan kasvuhäiriöitä.

51% vastaajista kokee kotiruokinnan olevan helppoa. 40% ajattelee ruokinnan olevan kohtalaisen helppoa ja 9% kokee ruokinnan olevan vaikeaa.

Kotiruokkijoista 89 % aikoo jatkaa tulevaisuudessa ruokavaliota, kun taas 9 % ei osaa sanoa ja 3 % ei aio jatkaa ruokavaliota.

Ruokavalion koostumus Kotiruokinnassa:

Raa’an lihan osuus kotiruokavaliossa on yleisesti 50 % (49 % vastauksista) tai 25 % (26 % vastauksista). Lihaa tarjotaan usein päivittäin (77 % vastauksista).

Raakaa sydäntä vastaajat syöttävät yleisimmin 1-2 kertaa viikossa (17 %) tai kerran kuukaudessa (17 %). Sen sijaan 57 % ei tarjoa koiralleen ollenkaan sydäntä.

Suurin osa kotiruokaa syöttävistä tarjoaa koiralleen maksaa tai munuaista 1-2 kertaa viikossa (34 % vastauksista), joka toinen viikko (14 %) tai kerran kuukaudessa (14 %). Vastaajista 37 % myöntää, ettei syötä koiralleen lainkaan maksaa tai munuaisia.

Kalaa tarjotaan 1-2 kertaa viikossa (46 % vastauksista) tai kerran kuukaudessa (20 % vastauksista). Kalaa ei syötä 17 % vastaajista.

Hienonnettuja kasviksia syöttävät 69 % kotiruokkijoista. Yleisimmin 10 % ruokavaliosta koostuu kasviksista (26 % vastauksista) tai 25 % ruokavaliosta (20 % vastauksista). Käytetyimmät kasvikset ovat porkkana (19 %), salaatit (16 %), kesäkurpitsa (12 %), sekä kurkku (10 %). 

72% vastaajista käyttää viljatuotteita ruokinnassa päivittäin. Käytetyimmät viljat ovat  riisi, tattari, ohra ja hirssi. Viljojen osuus ruokavaliossa jakautui tasaisesti 5-50%.

Kotiruokkijoista 74 % syöttää koiralleen raakoja luita. Kotiruokkijoiden luiden osuus ruokavaliossa on yleisimmin 5% (34% vastaajista). Kotiruokkijoista luita ei syötä ollenkaan 26% vastaajista.  Suosituimmat luut ovat broilerin siivet (26 %), sian kylkiluut (13 %), sian kylkirustot (11 %), naudan kylkirustot (8 %), sian rintaluut, naudan rintaluut sekä ajanvieteluut (7 %).

Lisät kotiruokinnassa:

Reilut 50% kotiruokkijoista käyttää öljyjä päivittäin ruokinnassa. Noin 10% antaa vain kuureittain ja 3% ei käytä ollenkaan öljyjä kotiruokinnassa. Käytetyimmät öljyt ovat rypsiöljy (29%), lohiöljy (23%) ja pellavansiemenöljy (14%).

Suurin osa ruokkijoista antaa vitamiineja ja lisiä päivittäin tai viikoittain 1-2krt/vko. Käytetyimmät lisät ovat merilevä (18%), kananmuna (18%), kalkki/hivenainevalmisteet (13%) sekä C-vitamiini ja valkosipuli. Kotiruokkijoista 5% ei käytä mitään lisä vitamiineja.

Kuivamuonaruokinta

Painavin syy kuivamuonaa ruokittaessa on kyselytutkimuksen mukaan helppo ruokavalio (31 %) sekä kasvattajan suositus (19 %).

Kyselytutkimukseen vastanneista suurin osa on syöttänyt aina kuivamuonaa (72 %) kokeilematta muita ruokintatapoja.

Kuivamuonaa syöttävät kokevat, että ruokinnan ansiosta koiralla on kiiltävä ja terve turkki (14 %) ja puhtaat hampaat (14 %). Myös anaalirauhasvaivojen sanotaan loppuneen (10 %). Vastanneista 33 % kokee, ettei koirassa ole havaittavissa huomattavia positiivisia vaikutuksia.

Yleisimmät vaivat kuivamuonaruokinnassa ovat kutina (14 %), huono karvanlaatu (11 %), ruokahaluttomuus (10 %), sekä ripuli (10 %). Kyselyyn vastanneista 9 % kokee, ettei ruokinnasta ole tullut minkäänlaisia vaivoja (Yhteensä 267 vastausta, vastauksissa on otettu huomioon myös ne, jotka ovat syöttäneet aiemmin kuivamuonaa.)

Ruokinnasta johtuvia eläinlääkärikäyntejä on aiheutunut 20 % vastaajista, kun taas 80 % on säästynyt eläinlääkärikuluilta.

92 % niistä vastaajista, jotka ovat ruokkineet koiraansa kasvuajan kuivamuonalla, eivät ole havainneet koirassaan kasvuhäiriöitä. Sen sijaan 8 % koirista on ilmennyt kasvuhäiriöitä.

Kuivamuonaa syöttävistä 38 % aikoo jatkaa myös tulevaisuudessa kyseisellä ruokintalinjalla, 38 % ei osaa sanoa, ja 24 % aikoo vaihtaa toiseen ruokavalioon.

Raakatuotteiden osuus Kuivamuonaruokinnassa:

Raa’an lihan osuus kuivamuonaruokinnassa on yleisesti 5 % (38 % vastauksista) tai 25 % ruoan osuudesta(10 % vastauksista). Lähes 50% vastaajista ei anna lihaa ruokinnassa. Ne jotka käyttävät lihaa tarjoavat sitä kerran kuukaudessa (24 % vastauksista) tai 3-4 kertaa viikossa (14 % vastauksista).

Raakaa sydäntä vastaajat syöttävät yleisimmin joka toinen viikko (10 % vastauksista). Sen sijaan 90 % ei tarjoa koiralleen ollenkaan sydäntä.

Suurin osa kuivamuonaa syöttävistä tarjoaa koiralleen maksaa tai munuaista joka toinen viikko (14 % vastauksista), joka toinen viikko (25 %) tai kerran kuukaudessa (24 %). Vastaajista 81 % myöntää, ettei syötä koiralleen lainkaan maksaa tai munuaisia.

Kalaa tarjotaan kerran kuukaudessa (19 % vastauksista), 1-2 kertaa viikossa (14 % vastauksista) tai joka toinen viikko (10 %). Kalaa ei syötä 52 % vastaajista.

Hienonnettuja kasviksia syöttävät 24 % kuivamuonaa tarjoavista. Yleisimmin 10 % ruokavaliosta koostuu kasviksista (14 % vastauksista) tai 5 % (10 % vastauksista). Käytetyimmät kasvikset ovat porkkana (31 %), salaatit (15 %), herne (15 %), peruna, paprika, kurkku ja kypsennetyt pakastevihannekset (8 %). 

Vastaajista 40% antaa viljatuotteita kuivaruoan lisäksi. 60% Ei käytä viljatuotteita ollenkaan. Käytetyimmät viljat ovat kaura, yrjölänpuuro sekä leipä. Viljojen osuus ruokavaliossa on yleisimmin 5% ja niitä annetaan koiralle 1-2krt/viikossa.

Vastaajista 52 % syöttää koiralleen raakoja luita. Luiden osuus ruokavaliosta on yleisimmin 5% tai 10%. Suosituimmat luut ovat ajanvieteluut (33 %), broilerin siivet (25 %), hirven luut (25 %), possun kylkiluut ( %) sekä broilerin kaulat (8 %). Lähes 50% vastaajista ei syötä raakoja luita koirilleen.

Vitamiinit ja lisät kuivaruokaruokinnassa

Vastaajista 30% käyttää öljyjä päivittäin ruokavaliossa. Käytetyimmät öljyt ovat rypsiöljy (28%) ja lohiöljy (22%). Pellavansiemen- ja öliiviöljy sekä valmiit rasvahappovalmisteet ovat seuraavaksi käytettyjä rasvahappolisiä.

Vastaajista 40% käyttää vitamiineja tai lisiä ruokinnassa. Lisävitamiineja annetaan myös kuureittain (10% vastaajista). Yleisimmät lisät ovat merilevä, C-vitamiini, valkosipuli ja maitohappobakteerit. Vastaajista 40% ei käytä ollenkaan lisä vitamiineja ruokinnassaan.